Sekä teollisuus- että kehitysmaissa on huomattu, että halpoja ja runsaita energiavarantoja ei enää voi pitää itsestäänselvyyksinä ja että kysynnän kasvu vahingoittaa ympäristöä ja elämänlaatua.
Energiankulutuksen pienentämisen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen esteinä ovat talouskasvun aiheuttama kasvava energiantarve sekä aurinko-, tuuli- ja aaltoenergian kallis hinta fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Silti hallitukset ovat yhtä mieltä siitä, että entistä tehokkaammat energiankäyttötavat takaavat jossakin määrin, että ilmasto ei kärsi maailmanlaajuisista elintason parannuspyrkimyksistä.
Maailman 16 merkittävimmän talouden (mm. Yhdysvallat, Japani, Saksa, Iso-Britannia, Kiina, Brasilia, Intia ja Venäjä) johtajat allekirjoittivat heinäkuussa 2008 julkilausuman, jossa sitoudutaan "parantamaan energiatehokkuutta merkittävästi, vähentämään kasvihuonepäästöjä mahdollisimman pienin kustannuksin sekä parantamaan energiahuollon turvallisuutta".
Heinäkuussa 2009 suurten talousvaltioiden G8-ryhmä sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Energiatehokkuus (.pdf) on tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa, sillä energiatehokkuutta parantamalla säästötavoitteista voidaan saavuttaa jopa puolet.
Seuraavassa on yhteenveto toimista, joiden avulla avainasemassa olevat maat ja alueet, kuten Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kiina ja Intia, pyrkivät parantamaan energiatehokkuuttaan.
Euroopan unioni
EU hyväksyi vuonna 2008 ilmastonmuutospaketin (.pdf), jonka mukaan tavoitteena on pienentää päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja täyttää 20 prosenttia EU:n energiantarpeesta uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen.
Lisäksi EU lupautui pienentämään päästöjään 30 prosenttia, jos myös muut teollisuusmaat sitoutuvat pienentämään omia päästöjään vastaavasti.
Yhdysvallat
Yhdysvallat on mukana useassa ohjelmassa, joissa tavoitteena on etsiä keinoja vähentää Yhdysvaltojen riippuvuutta öljystä sekä edistää energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä.
Useat osavaltiot toimivat oma-aloitteisesti. Kymmenen maan koillista osavaltiota osallistuu Regional Greenhouse Gas Initiative -hankkeeseen jonka tavoitteena on leikata voimalaitosten päästöjä 10 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Kalifornia hyväksyi vuonna 2006 lainsäädännön, joka edellyttää osavaltion hiilidioksidipäästöjen pienentämistä 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Kiina
Kiina on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja, vaikkakin henkeä kohden se jää yhä kauas teollisuusmaiden taakse. Maan viimeisimmässä viisivuotisessa kehityssuunnitelmassa energiaan ja ympäristöön liittyvät haasteet on asetettu etusijalle.
Vuosille 2006–2010 laaditussa suunnitelmassa edellytetään, että bruttokansantuotteen yksikkökohtainen energiankulutus pienenee 20 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on pienentää merkittävimpiä saastepäästöjä 10 prosenttia.
Intia
Intia julkisti kansallisen toimintasuunnitelmansa ilmastonmuutoksen varalle kesäkuussa 2008. Tavoitteena on saavuttaa 10 000 megawatin säästöt energiatehokkaita toimia lisäämällä vuoteen 2012 mennessä sekä "siirtyä vähitellen" fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Muita kansallisia ohjelmia
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kansallisten energiatehokkuusohjelmien tietokanta on kattava opas eri maiden hallitusten toimista.
Energiatehokkuusohjelmat ovat kehittyneet vuosien myötä. Kansainvälisen energiajärjestön tilaamassa tutkimuksessa arvioidaan, mitä aiempien vuosikymmenten toimista voidaan oppia.
Linkkejä valtioiden sivustoihin on sivun oikeassa reunassa.