1889 - Gottfrid Strömberg perusti sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin. Liiketoiminnan ydin olivat tasavirtakoneet, asuin- ja liikekiinteistöjen valaistuskeskukset sekä asennukset.
1894 - Strömberg aloitti viennin toimittamalla dynamot Venäjän valtion amiraliteetin ja ulkoministeriön uudisrakennuksiin. Vuosisadan vaihteessa tuotanto keskittyi Sörnäisiin.
1910-luku - Strömberg rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Teollinen muuntajavalmistus alkoi.
1920-luku - Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli tärkeimmät asiakkaat.
1930-luku - Tuotanto siirtyi Sörnäisistä Pitäjänmäen teollisuusalueelle.
1940-luku - Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna 1944. Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Strömberg osallistui Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin.
1950-luku - Vilkasta vesivoimalaitosten rakentamisen aikaa. Strömberg räätälöi suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa.
1960-luku - Tehoelektroniikka mukaan tuotekehitykseen.
1970-luku - Aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön ja viennin lippulaivaksi.
1980-luku - Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle.
1988 syntyi ABB. Kolmessa vuodessa suomalaisten ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertaistui maailmanlaajuisten markkinointi- ja myyntikanavien myötä. Automaatioratkaisut tulivat perinteisen sähkövoimatekniikan rinnalle.