Investoinnit ovat palaamassa kaivosalalle. Päätöksiin liittyvät kuitenkin entistä tiiviimmin energian tuleva hinta, energiatehokkuus ja ympäristöstä huolehtiminen.
Artikkeli on julkaistu Power & Automation -lehdessä 2/2010.
"Olihan se sellainen ”kerran ihmiselämässä” -kokemus”, Outotecin vuoden vaihteessa eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja ja nykyisin yrityksen hallituksen jäsen Tapani Järvinen sanoo. Vuonna 2006 Outokumpu Technology listautui pörssiin ja nimi vaihtui myöhemmin Outoteciksi.
Ajoitus osui nappiin. Outokumpu sai itsenäistyneestä pörssityttärestään 360 miljoonaa euroa. Outotecin liikevaihto yli kaksinkertaistui vuosina 2005–2008, puolesta miljardista yli 1,2 miljardiin. Vuonna 2007 yhtiön markkina-arvo nousi jo lähes 2,5 miljardiin euroon. Vuonna 2008 yhtiöön sijoitettu pääoma tuotti hulppeat 67 prosenttia.
Maailma huusi raaka-aineikseen metalleja, joiden hinnat nousivat ja kaivosyhtiöt takoivat rahaa. Maailman kaivos- ja metalliteollisuuden johtavalle teknologioiden ja palvelujen tarjoajalle oli taivas auki. Mutta sitten vuoden 2008 loppupuolella finanssimaailma törmäsi seinään. Asiakkaiden rahoituskriisillä oli suorat vaikutuksensa myös Outoteciin. Perinteisestikin syklisen ja investointi-intensiivisen alan markkinat hiljenivät. Alkuvuonna 2009 uusien tilausten määrä oli vähäinen.
Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä näyttää jo paremmalta. Metallien hinnat ovat nousseet ja monet puhuvatkin jo orastavasta buumista. Pörssiyhtiön hallituksen jäsenenä Järvinen asettelee sanojaan kuitenkin varovasti. ”Ilmapiiri on selvästi muuttunut ja usko alkaa palautua. Kuluvan vuoden ensimmäinen vuosipuolisko tulee näyttämään, miten talous alkaa kehittyä. Outotec on saanut tilauksia, jotka jo vuonna 2008 olivat tapetilla.”
Elintärkeä energia
Kaivosteollisuuden näkymät ovat kohentumassa ja uudet investoinnit ovat saamassa entistä vahvemman jalansijan. Alan menestymiselle ovat elintärkeitä kohtuuhintainen energia, energiatehokkuus ja ympäristöstä huolehtiminen.
Yksi on kuitenkin ylitse muiden, joskin sekin liittyy muihin menestystekijöihin. Järvinen kutsuu sitä ”maan alla riippuvaksi hedelmäksi” ja tarkoittaa malmeja ja mineraaleja. Parhaimmat on jo poimittu. ”Uusia, rikkaita malmiaihioita on entistä vaikeampi löytää. Ne ovat aina vain hankalammissa paikoissa, syvemmällä ja monimutkaisempia, mikä lisää energiankulutusta.”
Järvinen sanoo, että raja kaivosteollisuuden ja metallien prosessoinnin välillä on hieman kuin veteen piirretty viiva. Energia on kokonaisuudelle elintärkeää, siksi ydinvoimapäätökset Suomessa luovat vakaata jatkuvuutta tulevaisuuteen. Kohtuuhintainen energia tulee entistä tärkeämmäksi, sillä teollisuus tarvitsee sähköä valtavat määrät. ”Kaivosyhtiöt eivät katso vain tätä päivää, vaan kymmeniä vuosia eteenpäin – mikä silloin on energian hinta ja mitkä ovat prosessien kustannukset.”
Energiatehokkuus – toimintalupa tulevaisuudessa
Järvinen muistuttaa, että energiankulutusta voidaan vähentää fiksummalla teknologialla. Energiatehokkaat kaivokset pärjäävät paremmin kuin ne, jotka sinnittelevät tehottomina kannattavuusrajoilla.
”Nykyään osataan ajatella koko käyttöajan tuotantokustannusta, ei pelkkää alkuinvestointia. Kannattaa investoida heti energiatehokkaaseen teknologiaan niin, että eliniän käyttökustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. 20–30 vuoden aikajänteellä se on suurin kulu ja näin pystyy toimimaan kannattavasti loppuun saakka.”
Järvisen mukaan energiatehokkuus liittyy tiukasti myös ympäristöön. ”Toinen ilosanoma on, että huolehtiminen ympäristöstä ei ole yhtään sen kalliimpaa kuin siitä laistaminen. Päinvastoin. Kun ilmaan ei synny päästöjä, ei saastuteta vesiä eikä pilata ihmisten työolosuhteita, se on kannattavaa. Silloin lämpö- ja vesitaloudesta pidetään huolta, kierrätetään ja otetaan takaisin energiaa, joka muuten on totuttu päästämään vapaasti harakoille.”
”Energiatehokkuus johtaa hyvään lopputulokseen myös ympäristön kannalta. Se ei ole kulu, vaan toimintalupa tulevaisuudessakin.”
Globaali kumppani on paras vaihtoehto
Outotecia voi perustellusti sanoa maailman johtavaksi teknologiatoimittajaksi kaivos- ja metalliteollisuudelle. Esimerkiksi noin puolet maailman kuparista ja kolmannes nikkelistä tuotetaan Outotecin liekkisulatusmenetelmällä.
Outotecilla itsellään ei ole kuitenkaan kaivoksia tai metallilaitoksia. Siksi kumppanit ovat sille keskeisiä – yhteydet reaalimaailmaan eli tuotantoon, laitoksiin ja kaivoksiin. Myös laitetoimittajat ovat tärkeitä. ABB on ollut laitetoimittajana useissa Outotecin projekteissa. ”Kaikkea ei voi enää itse osata, niinpä pitää käyttää partnereita. Usein globaali kumppani on paras vaihtoehto.”
Outotec hakee aktiivisesti uutta bisnestä muun muassa energian ja ympäristön alueelta. Veden käyttö on ollut aina mukana, mutta nyt se on nostettu keskiöön. ”Kaivosteollisuudessa vesi on lähes yhtä tärkeää kuin energia. Myös sen käyttö tulee olla tehokasta. Jätealtaat tulee hoitaa hyvin. Niihin ei saa päästää myöskään liikaa mineraaleja, koska se on pois tuotannosta.”
Kaivosta ei voi siirtää Kiinaan
Järvinen sanoo, että metalleja tullaan aina tarvitsemaan, sillä niille ei löydy korvaavia aineita. Talouden ja elintason nousun edellytyksenä on, että metalleja on käytettävissä.
Suomen kaivosteollisuudessa on Järvisen mukaan energiaan ja ympäristöön kiinnitetty aina huomiota. Ne ovat kunnossa, mutta näin pitäisi olla jatkossakin. Uusi kaivoslaki on pian astumassa voimaan. Siinä olisi hänen mukaansa kuitenkin hiottavaa. ”Kaivoslain pitäisi olla sellainen, että se ei vie halukkuutta niiltä, jotka ovat valmiita investoimaan satoja miljoonia euroja. Kaivos hyödyttää lähiympäristöä työpaikkoina, synnyttää palvelutoimintaa, alihankintaa ja tavaravirtaa. Suomessa se luo vaurautta ja tarjoaa mahdollisuuksia. Kaivosta ei myöskään voida siirtää vaikkapa Kiinaan.”
Järvinen kantaa huolta myös kaivosteollisuuden koulutuksesta yliopistoissa. Taso on ollut Suomessa hyvä, mutta se ei saa jäädä menneisyyteen ja edellisten sukupolvien muistiin. Myös malmin etsinnästä tulisi pitää huolta. ”Suomi on ainutlaatuinen esimerkki siitä, miten perustietoa mineraalipohjasta on jo olemassa. Kaivosalan yrittäjän ei tarvitse lähteä nollasta. On tärkeää, että perustyön tekeminen jatkuu, koska se takaa tulevia investointeja ja työpaikkoja Suomeen.”
Teksti: Pertti Suvanto
Kuvat: Outotec