Roboteilla tehoa automaatioon

Teollinen automaatio ja robotit ovat yrityksille suuri mahdollisuus. Autonrakentajille ne toivat lisää töitä.

Artikkeli on julkaistu ABB Oy:n power-asiakaslehden numerossa 1/2014.

Aineisto on saatavana Slideshare-palvelussa: www.slideshare.net/ABBSuomi



Valmet Automotiven tehdassaleissa ahertaa 200 ABB:n modernia robottia valmistamassa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan autoja. Suunnitelma on valmistaa yli 100 000 autoa vuosina 2013–2016.

Vuonna 2012 solmittu sopimus oli suurin Suomessa tehty robottikauppa. Robotit vastaavat uudella linjalla muun muassa pistehitsauksesta, liimauksesta ja materiaalinkäsittelystä.

Valmet Automotiven Daimler-projektin johtajalla Pasi Rannuksella on mittavalle robottipuistolle yksinkertainen selitys: robotit varmistavat omalta osaltaan luotettavan, laadukkaan ja tehokkaan autonvalmistuksen.

”Ilman robotteja Uudessakaupungissa ei A-sarjan Mersuja tehtäisi. Autojen sopimusvalmistuksessa teollisuusautomaatio ei ole itseisarvo, mutta se on välttämättömyys. Kyse on tuottavuudesta, kilpailukyvystä, toimitustäsmällisyydestä ja laatuvaatimuksista. Robotit ovat tae siitä, että meillä on töitä.”

Robotit ovat edellytys teollisten työpaikkojen säilymiselle Suomessa
ABB:n robottiliiketoiminnan johtaja Timo Toissalo tarttuu sanaan ”työ”. ABB on toimittanut Suomeen jo yli 2 000 ja maailmanlaajuisesti yli 200 000 robottia. Jo ensimmäisiä koneita aikanaan kammoksuttiin ja pelättiin, että koneet vievät työpaikat.

Toissalon mukaan teollisesta vallankumouksesta lähtien teknologian kehitys on kuitenkin ollut keskeisin syy talouskasvulle. Automatisoituminen on tuonut mukanaan vaurautta. Teknologian kehitys luo uutta hyvinvointia ja kiihdyttää taloutta.

”Ilman uutta robottilinjaa Uuteenkaupunkiinkaan ei olisi tullut autonrakentajille satoja uusia työpaikkoja. Robotit ovat edellytys teollisten työpaikkojen säilymiselle Suomessa, muuten työpaikat siirtyvät halvemman työvoiman maihin.”

Samaa mieltä on Rannus.
”Teollisessa valmistuksessa automaatio ja robotit ovat pikemminkin suuri mahdollisuus. Teollisessa tuotannossa ilman ihmisiä ei ole robotteja ja ilman robotteja ei ole ihmisiä. Työn sisältö ja vaativuus muuttavat vain muotoaan.”

Tylsät työt siirtyvät roboteille
Rannus ja Toissalo ovat samaa mieltä myös siitä, että perinteinen teollinen vaihetyö on Suomessakin häviävä luonnonvara. Samoin kuumissa, kylmissä tai terveydellisesti haastavissa olosuhteissa ihmistyö korvataan roboteilla. Uusille sukupolville ajatus elämänurasta vaihetyöläisenä on vieras.

”Asiakkaamme juustotehtaassa juustojen pakkaajiksi ei tahtonut saada enää työntekijöitä, koska työ oli kylmää, märkää ja työperäisiä sairauspoissaoloja oli paljon. Kun pakkaaminen automatisoitiin roboteilla, työnkuva muuttui. Työpaikoista tuli erittäin haluttuja”, Toissalo kertoo.

Rannus sanoo, että haasteena on löytää robottisolun hoitajiksi oikeanlaisia ihmisiä. Rakettitiedettä työ ei kuitenkaan ole, eikä sitä voi oppia koulun penkillä.

”Meillä vaatimuksena on ammatillinen peruskoulutus, hyvä asenne ja oppimishalu. Työn ja laitteiden opetus annetaan täällä. Vanhat konkarit siirtävät osaamisensa uusille työntekijöille. Parhaita robottiosaajiamme ovatkin 20–30-vuotiaat kaverit. Oppiminen on nopeaa, kun he ovat kasvaneet pleikkareidensa kanssa.”

Osaamista myös autoalan ulkopuolelle
Valmet Automotiven tehtaalla lähes kaikki ABB:n robotit on asennettu korihitsaamoon, joka rakennettiin täysin uusiksi. Hitsaamolinja onkin autotehtaalla aina mallikohtainen. Hitsaamolinjan automaatioaste on yli 90 prosenttia.

Valmet Automotiveen on kertynyt osaamista, jota myydään myös autoteollisuuden ulkopuolelle. Tuotteen ja tuotantoprosessin samanaikaisen suunnittelun ja vahvan projektinjohtaminen ansiosta yritys on pystynyt käynnistämään myös uuden A-sarjan tuotteen valmistuksen nopeasti ja tehokkaasti.

”Robottiohjelmat ja robottien opettaminen ovat yksi osa meidän ydinosaamistamme. Robottijärjestelmän suunnittelu voidaan toteuttaa virtuaalisesti 3D-maailmassa ja mallintaa tuotantosolun optimaalinen layout”, Rannus sanoo.

”Vaikka tehdashalli oli vielä tyhjä, 80–90 prosenttia suunnittelutyöstä oli jo tehty. Robottien asennusvaiheessa säästettiin näin paljon aikaa”, Toissalo muistuttaa.


Mitä Uuteenkaupunkiin toimitettiin?
ABB:n Automotivelle toimittamat robotit ovat pääasiassa IRB 6640 -teollisuusrobotteja, joiden käsittelykyky on 175–230 kiloa ja ulottuma 2,8 metriä.
ABB:n ja Valmet Automotiven Mercedes-Benzin A-sarjaa valmistavien robottien kunnossapitosopimus sisältää robottien ennakkohuollon, paikan päällä olevan teknisen tuen sekä ympärivuorokautisen vasteaikapalvelun.

Robottiyhdyskunta rakentaa laadukkaan korin
Valmet Automotiven upouusi hitsaamo on kuin häivähdys tieteiselokuvasta. Valtavan hallin lukuisissa soluissa kaksisataa kookasta oranssia robottia ahertaa millintarkkaa tehtäväänsä: ne noutavat makasiinista osan, hakevat hitsaustyökalun, hitsaavat ja siirtävät linjalla eteenpäin. Jotkut robotit levittävät liimasaumaa.

Täällä valmistuvat Mercedes-Benzin A-sarjan autojen korit. Liittämismenetelmiä ovat pistehitsaus, laserhitsaus ja liimaus. Hitsipisteitä on tuhansia.

A-sarjan hitsausprosessi edustaa alan uusinta tekniikkaa. Se koostuu alustalinjasta, korilinjasta sekä asennus- ja viimeistelylinjasta. Lisäksi valmistetaan keula, perä ja keskilattia sekä luukut, ovet ja sivut erillisissä esikokoonpanosoluissa. Nämä syöttävät esikokoonpanot päälinjalle. Alustalinjalla yhdistetään etu- ja takaosa sekä keskilattia. Korilinjalla runkoon liitetään sisä- ja ulkosivut sekä katto. Asennus- ja viimeistelylinjalla koriin tulevat ovet, lokasuojat sekä etu- ja takaluukku.

”Hitsaamon robottilinjojen tulee olla käytettävissä 90-prosenttisesti jokaisena tuotantopäivänä. Näin korit valmistuvat suunnitellusti. Koska robottien työtehtävät liittyvät toisiinsa, yksittäisten laitteiden käyttöaste nousee 97 prosenttiin”, Pasi Rannus sanoo.

Rannuksen mukaan asiakas edellyttää valmistettujen autojen korkeaa laatua ja toimitusten täsmällisyyttä. Valmet Automotive onkin solminut ABB:n kanssa mittavan sopimuksen A-sarjaa valmistavien robottien ennakkohuollosta, paikan päällä olevasta teknisestä tuesta sekä ympärivuorokautisesta vasteaikapalvelusta.


Teksti: Pertti Suvanto
Kuvat: Jussi Partanen

    •   Peruuta
      • Twitter
      • Facebook
      • LinkedIn
      • Weibo
      • Tulosta
      • Lähetä
    •   Peruuta
    seitp202 e54f280fedc072e7c1257c7000411bf3