Ponssen metsäkoneet syntyvät robotin ja ihmisen yhteistyöllä

Valokaari palaa, hitsauslanka rätisee ja kipunoi. Aika ajoin rätinä taukoaa ja punainen lasersilmä hakee uuden railon puolen millin tarkkuudella. Työssä on yksi Ponssen roboteista, metsäkoneita valmistavan hallin päälinjalla.

Robotti pyörittää harvesteripään runkoa sujuvasti akselinsa ympäri. Robottisolun pääohjelmoija Marko Suutarinen seuraa tarkkaan koneistetun apurinsa liikkeitä. Välillä Suutarinen käy tarkistamassa asetuksia käytävällä sijaitsevasta käyttöpaneelista.

ABB:n ja lapualaisen Jucat Oy:n yhteistyössä valmistama robotti on ollut käytössä Ponssella vuoden. Hitsausrobotin vieressä odottaa käyttöönottoa sen tuleva työpari, 235 kilon käsittelykyvyllä varustettu robotti, joka pääsee toimiin kevään aikana. Silloin robotit tekevät saumatonta yhteistyötä, jossa toinen hakee ja pitelee osia toisen hitsatessa osat kokoon.



Vieremäläisen metsäkonejätti Ponssen ja ABB:n yhteistyö sai alkunsa kymmenen vuotta sitten. Globaalisti teollisuusrobotiikka on vahvasti kasvava ala. Robotit puskevat markkinoille noin 15 prosentin vuosittaisella kasvulla.

Ponssen metsäkoneiden runkorakenteista noin 46 prosenttia hitsataan robotisoidusti. ”Kasvukapasiteettia on”, tuotannon kehityspäällikkö Heikki Selkälä Ponsselta sanoo. ”Kaikki mikä on robotisoitavissa, kannattaa robotisoida.” Hitsausrobotti tekee virheetöntä jälkeä tunnissa, kun ihmisellä samaan tehtävään menee kolme. Lisäksi laatu ja toistettavuus pysyvät vakiona.

Ponssella työskentelee edelleen myös 100 hitsaajaa. "Osa tuotteista on niin haastavia, ettei niitä pystytä ajamaan roboteilla", Selkälä sanoo.

Robotit ovat osa tuotantolinjaa, jossa kolmen tunnin tahtiaika määrää tarkasti niiden käyttö- asteen. Uusi Ponsse valmistuu tuotantolinjalta kolmessa tunnissa, noin viiden koneen päivävauhdilla. Robotit sijoittuvat tuotannon alkupäähän, jossa ne työskentelevät esikokoonpantujen osien parissa.

”Tulevaisuudessa kerrosrakentaminen lisääntyy”, ABB:n hitsausrobotiikasta vastaava tuote- päällikkö Pasi Kukkonen kertoo. ”Robotit voivat hakea osia makasiinista, latoa kappaleita paikalleen ja kasata toisen robotin kanssa yhdessä tuotetta.”

”Robottien äly kasvaa erilaisten kameranäkö- järjestelmien ja laserseurantahakulaitteistojen myötä. Saamme annettua robotille silmät, joiden ansiosta se pystyy vaativiinkin tehtäviin, esimerkiksi yhdistelemään osia, vaikka ne eivät olisi millintarkasti samanlaisia”, Kukkonen kertoo.



Robotilla ajaminen vaatii huolellista suunnittelua ja testausta
Ponssen metsäkoneet ovat asiakaskonfiguroituja. ”Koneen rakenne kootaan valmiiksi suunnitelluista ja testatuista moduuleista asiakkaan toiveiden pohjalta. Samannimisen koneen voi rakentaa miljoonalla eri tavalla. Käytännössä se työpisteelle tuleva setti, jossa osat ovat, on joka kerta erilainen", Selkälä avaa.

Työvaiheet testataan 3D-mallinnusten avulla ja lopuksi etäohjelmoidaan. ”Hitsaustarkastettavuus tehdään ruudulla ennen kuin itse työ alkaa, jolloin runkoon voidaan vielä vaikuttaa. Koodia tärkeämpi asia on se, että kappale oikeasti on robotilla hitsattavissa”, Selkälä sanoo.

Ponsse hakee innovatiivisuutta myös yhteistyökumppaneiltaan
Ponssella työskentelee yhdeksän ABB:n robottia. Uusin investointi, neljän robotin kokonaisuus, on vielä testiajossa.

Järkälemäinen laite noukkii työkaluja ja kuljettaa niitä makasiiniin huollettavaksi. CNC-koneistaja Arttu Risulainen hallinnoi robottia pöytänsä takaa. Näyttö vilisee dataa, joka ohjaa koneen liikettä.

Kun 1,3 hehtaarin tehdaslaajennus on täysin toiminnassa tämän vuoden aikana, rungontyöstökoneeseen liittyvät robotit suorittavat työkalupalveluja ja kappaleen puhdistusta.

Kukkonen kehuu yhteistyötä Ponssen kanssa. ”Ponsse on innovatiivinen yritys, joka menee aina aallon harjalla ja haastaa meidätkin keksimään uusia ratkaisuja ja sovelluksia. Myös ABB on yhtiö, joka panostaa paljon tuotekehitykseen.”

Kun robottisolu on kerran pystyyn laitettu, sitä kehitetään koko ajan. ”Meillä Ponssella kehitetään jatkuvasti prosesseja. Teemme maailman parhaita metsäkoneita ja tavoittelemme kaikkein parasta laatua asiakkaalle”, Selkälä sanoo.

Robotiikan trendit ja tulevaisuus
ABB:n Robotics-liiketoimintayksikön johtaja Janne Leinonen listaa robotiikan kolme tärkeintä trendiä:
  1. Ihmisen ja robotin yhteistyön lisääntyminen
  2. Virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality, VR) hyödyntäminen suunnittelussa
  3. Internetpohjaisten etäpalveluiden lisääntyminen
ABB on Euroopan suurin robottitoimittaja, jolla on robottiliiketoimintaa 52 maassa.

Teksti: Milla Bouquerel
Kuvat: Pentti Vänskä

Artikkeli on julkaistu ABB Oy:n Näköala-lehdessä 1/2018

    •   Peruuta
      • Twitter
      • Facebook
      • LinkedIn
      • Weibo
      • Tulosta
      • Lähetä
    •   Peruuta
    Ponsselle asiakaslähtöisyys on toiminnan kulmakivi. ”Samaa toimintatapaa edellytämme myös yhteistyökumppaneiltamme”, tuotannonkehityspäällikkö Heikki Selkälä sanoo.
    seitp202 eb1dba0e128944c7c12582720020812b