Uusien robottien myynti on kääntynyt viime vuoden lähes 50 %:n maailmanlaajuisen notkahduksen jälkeen kuluvan vuoden alusta lähtien vahvaan nousuun.
Tilaukset maailman suurimpiin valmistajiin lukeutuvan ABB:n tehtaille ovat kaksinkertaistuneet viime vuoteen verrattuna ja ylittävät jo vuoden 2008 vastaavan ajanjakson tason.
- Autoteollisuus näyttää suurimpana yksittäisenä käyttäjäryhmänä suuntaa, mutta investoinnit robottitekniikkaan ovat piristyneet ilahduttavasti kaikilla aloilla - metalliteollisuus mukaan lukien, kertoo ABB:n Suomen robottiliiketoiminnan johtaja Timo Toissalo.
- Vierailin jokin aika sitten Shanghaissa, missä aasialaiset partnerimme kertoivat robottialan näkymistä. Jos paikallinen järjestelmäintegraattorimme tilasi aiemmin 4-5 robottia vuodessa kiinalaisen teollisuuden tarpeisiin, nyt sama asiakas tilaa vuositasolla yhteensä 150 robottia.
Toissalo muistuttaa, että aasialaiset valmistajat edellyttävät tuotteiltaan entistä korkeampaa laatua. Tämä kehitys nostaa vauhdilla teollisuuden automaatioastetta, vaikka työvoima onkin yhä halvempaa kehittyneiden teollisuusmaiden palkkatasoon verrattuna.
 |
|
 |
Uutuusmalli IRB 2600 on nähtävillä Alihankintamessuilla 21.-23.9.2010 sekä Robotiikkayhdistyksen turvallisuusseminaarissa Lahdessa 9.-10.9.2010. |
|
IRB 6620LX soveltuu erittäin hyvin työstökonepalveluun. |
Hiilijalanjälki pienenee
- Aasialaisten yritysten vahva panostus robotteihin edellyttää myös eurooppalaisilta valmistajilta entistä suurempia investointeja automaatioon, jolla voidaan tuottavuuden lisäksi pitää laatu tasaisen korkeana, parantaa ergonomiaa ja työturvallisuutta sekä säästää ympäristöä ja energiaa.
- ABB toimitti jokin aika sitten Electroluxin kodinkoneiden jauhepinnoituslinjalle robottisovelluksen, jossa voitiin energiasyöppö kuivausvaihe eliminoida ja samalla nopeuttaa läpimenoaikoja. Näiden ansiosta energiankulutus eli hiilijalanjälki pieneni jopa 15 % tuotettua yksikköä kohti.
Simulointi päätöksen tueksi
ABB on kehittänyt simulointityökalujaan myös helpottamaan robotti-investointien päätöksentekoa. RobotStudion avulla järjestelmän esisuunnittelu voidaan toteuttaa virtuaalisesti ja esim. mallintaa tuotantosolun optimaalinen layout ja laskea tahtiajat.
Toissalo kertoo, että uusinta tuotekehitystä edustavat myös sähköiset turvatoiminnot, mitä varten ABB on kehittänyt erityisen SafeMove-järjestelmän.
- Ideana on se, että mekaanisten rajoittimien sijaan robotille ohjelmoidaan sähköisesti turvamääräykset täyttävä toiminta-alue. Myös robotin turvanopeutta ja -asemaa voidaan tarkkailla sähköisesti, jolloin ihminen pystyy tekemään automaattiajolla olevaan robottiin asetuksia tai kappaleenvaihtoja pysäytyksettä.
Tuotekehityksen ansiosta ihmisen ja robotin vuorovaikutuksen mahdollisuudet lisääntyvät kaiken aikaa.
- Automaatio ei syrjäytä kaikkialla työntekijöitä, vaikka kuumissa, kylmissä ja terveydellisesti haastavissa olosuhteissa roboteilla korvataankin ihmistyötä. Monessa tapauksessa työmotivaatio on lisääntynyt merkittävästi, kun esimerkiksi yksitoikkoisesta vaihetyöstä on siirrytty robottisolun vastaavaksi hoitajaksi.
 |
|
 |
SafeMove-teknologia mahdollistaa ihmisen ja robotin yhteistyön |
|
RobotStudio -ohjelmistolla vaikeidenkin työstöratojen ohjelmointi onnistuu vaivattomasti |
Täysverinen pikkurobotti
ABB tuo jatkuvasti markkinoille uusia robottisukupolvia, joita edustaa mm. hiljakkoin lanseerattu, tuotemalliston pienin ja nopein käsivarsirobotti IRB 120, jonka käsittelykyky on kolme kiloa 580 mm:n ulottuvuudella.
Pienestä koosta huolimatta kyseessä on täysiverinen teollisuusrobotti, joka voidaan varustaa offline-simulaatio-ohjelmistolla.
- Teollisuuden ohella hinnaltaan kilpailukykyinen IRB 120 on saanut paljon suosiota ammattialan koulutuksessa. RobotStudion avulla koulut voivat toteuttaa robotilla vaativiakin opetusohjelmia virtuaalisesti kuin oikeassa tuotantolaitoksessa. Oppilaat voivat tämän jälkeen testata virtuaalimaailmassa tekemänsä ohjelmat oikealla teollisuusrobotilla.
ABB:n järeän sarjan teollisuusrobottien tuotekehityksen uutuuksiin kuuluu viime vuoden lopulla markkinoille tullut erityisesti työstökoneen palveluun soveltuva top loader –tyyppinen IRB 6620 LX, jonka ohjausteknologia, kiihtyvyydet, liikeradat ja tahtiajat edustavat markkinoiden tämänhetkistä parhaimmistoa.
Koulutustilat Vantaalla
ABB palvelee asiakkaitaan Vantaalla sijaitsevissa ajanmukaisissa ja uusinta tekniikkaa esittelevissä koulutustiloissa.
- Olemme toimittaneet vuosien varrella Suomeen jo toistatuhatta robottia. Pystymme koulutustiloissamme opastamaan asiakkaita myös aiempien robottisukupolvien tekniikkaan.
- Tarvittaessa lähetämme robotteja myös asiakkaiden tuotantotiloihin, jolloin koulutus tapahtuu paikan päällä. Teemme koulutuksessa paljon yhteistyötä myös mm. kurssikeskusten, aikuiskoulutusopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Mobiilia diagnostiikkaa
ABB on panostanut tuotekehityksessään voimakkaasti valtakunnalliseen jälkimarkkinointiin sekä 24 h/vrk päivystyspalveluun, jotta tuotantoroboteissa mahdollisesti ilmenevät häiriöt voidaan todentaa ja korjata mahdollisimman nopeasti.
- Saamme huollon liikkeelle joka päivä kaikkina vuorokaudenaikoina. Maan kattava palveluverkosto ja oma varaosavarasto palvelevat asiakkaita. Saksan päävarastosta toimitukset sujuvat 24 tunnin sisällä tilauksesta.
Mobiiliverkon kautta suoritettavaa robottien toiminnan ja kunnon etävalvontaa kehitetään koko ajan jopa yksittäisiin robotteihin saakka. Tehokkaan vikadiagnostiikan avulla asiakkaalle pystytään järjestämään ennakoivaa huoltotukea nopeasti tai käynnistetään muita mahdollisia huoltotoimenpiteitä.
Lujaa laatua Västeråsista
Timo Toissalo muistuttaa, että Suomessa myytävät robotit valmistetaan edelleen pääsääntöisesti Ruotsin Västeråsissa, missä maailman ensimmäinen sähköinen teollisuusrobotti näki päivänvalon 1970-luvun alkupuolella Asean valmistamana.
- Maailmanlaajuisesti ABB on asentanut tähän mennessä yli 175 000 robottia. Suomessa asennetuista roboteista suurin osa on ABB:n valmistamia, joten käyttökokemusta ja alan osaajia löytyy laajalta sektorilta myös valmistajan ulkopuolelta.
Artikkeli on julkaistu www.eurometalli.com -lehden numerossa 7/2010