Mies, jonka unelmasta kasvoi sähkötehdas

18-vuotias koulupoika rakentaa omin päin dynamon ja saa sillä aikaan sähkövalon – vuotta aikaisemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitos valaisee Finlaysonin tehtaan Tampereella. Tuo koulupoika on Gottfrid Strömberg, mies Suomen sähköteollisuuden takana. Tapahtumapaikka on Varkaus vuonna 1881.

Artikkeli on julkaistu Power & Automation -lehdessä 3/2009.

1860-luvulla Suomi oli pimeä maa. Pirteissä kärysivät päreet ja talikynttilät. Maan runsaat puolitoista miljoonaa ihmistä työskentelivät valoisaan aikaan, kesällä lähes yötä päivää, talvella ainoastaan päiväsydännä. Varkaudessa ruukkikylä eli tehtaan pillin tahtiin.

Eräänä kesäiltana tuossa kylässä tehtiin historiaa. Gottfrid Strömberg oli kehitellyt ensimmäisen Suomessa valmistetun dynamon. Se oli tasavirtakone, jännite 65 volttia, virta kahdeksan ampeeria. Pikkusisko oli ollut apumiehenä kietomassa pumpulilankaa kuparilangan eristykseksi.

Ruukkilaiset olivat paikalla sankoin joukoin seuraamassa sähkövalon syttymistä.

”Jos tuota valloo myytäsj, minnäj ostasin markalla puteliin. Sillä oisj hyvä tuulastoo”, tiedetään sirkkelisahuri Sutisen sanoneen, kun Strömbergin pojan lamppujen hiilikärjet tuona kesäiltana alkoivat hehkua.

ABB Strömbergin jalanjäljissä
Gottfrid Strömberg on suomalaisen sähkötekniikan pioneeri, maan sähköteollisuuden isä ja sähkötekniikan opetuksen uranuurtaja. Itsenäiseksi yrittäjäksi Strömberg ryhtyi vuonna 1889, tasan 120 vuotta sitten. Isän perintönä saatujen kätevien käsien ja vilkkaan mielikuvituksen ansiosta pojan unelmasta kasvoi menestyvä sähkökonetehdas. Strömbergin suunnittelemat sähkökoneet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä.

Gottfrid Strömbergin kehittämät sähkökoneet nostivat alkujaan neljän miehen konepajan Suomen merkittävimpien teollisuusyritysten joukkoon ja sähköteknisen teollisuuden tiennäyttäjäksi.

Strömbergin tarina on osa tämän päivän ABB:n historiaa. ABB on jatkanut menestyksekkäästi Strömbergin jalanjäljissä vuodesta 1988. Johtavan globaalin sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymän voima on huipputeknologiassa, globaalissa jalanjäljessä ja vahvoissa paikallisissa juurissa, joita Suomessa on rakentanut nimenomaan Strömberg.

Virstanpylväät

1889
Gottfrid Strömberg perusti sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin. Liiketoiminnan ydin olivat tasavirtakoneet, asuin- ja liikekiinteistöjen valaistuskeskukset sekä asennukset.

1910–20-luku
Oy Strömberg Ab rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Teollinen muuntajavalmistus alkoi. Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli tärkeimmät asiakkaat.

1930–40-luku
Tuotanto siirtyi Sörnäisistä Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna 1944.

1950-luku
Vilkasta vesivoimalaitosten rakentamisen aikaa. Strömberg räätälöi suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa.

1960–70-luku
Tehoelektroniikka mukaan tuotekehitykseen. Aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön ja viennin lippulaivaksi.

1980-luku
Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle. Ensimmäinen Full Service®-sopimus ja Azipod®-idea syntyivät. ABB syntyi vuonna 1988.

1999-2000-luku
Suomen ABB:n vienti kasvoi painopisteenä sähkövoima- ja automaatioteknologia. Energiatehokkuus, sähköverkkojen luotettavuus ja tuotantotehokkuus korostuvat tuotteissa, palveluissa ja järjestelmissä.

Teksti: Jaana Nikkari. Lähde: Raimo Seppälä, Mies josta tuli tavaramerkki.
Art House Oy 1997

    •   Peruuta
      • Twitter
      • Facebook
      • LinkedIn
      • Weibo
      • Tulosta
      • Lähetä
    •   Peruuta
    Gottfrid Strömberg (1863–1938)
    seitp202 fcf74f6cf6dc133ec125765e002c4cb4